Janne Kalluinen

@jankall.bsky.social

258 Followers 170 Following

Ekonomisti, Veronmaksajain Keskusliitto @veronmaksajat.bsky.social #verotus

Kuvassa on merellä etenevä Eckerö Line -laiva, jota vedetään taivaalla lentävän vihreän akkukontin avulla kirkkaan sinisen taivaan ja meren ympäröimänä. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Kuvan kaavio havainnollistaa verokiilan muodostumista 3 800 euron bruttopalkasta. Työnantajan kokonaiskustannus on 4 579 euroa, josta palkansaajalle maksettava nettopalkka on 2 729,53 euroa. Verokiila koostuu ennakonpidätyksistä, palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuista sekä työnantajan vero- ja vakuutusmaksuista, kuten työeläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuista. ALT-tekstin laadinnassa on hyödynnetty tekoälyä.
Pylväsdiagrammi, joka esittää Suomen tieliikenteen liikennesuoritteen kehitystä vuosilta 1980–2024. Siniset pylväät kuvaavat kaikkien autojen ajosuoritetta vanhan laskentatavan mukaan vuoteen 2015 asti (vasen pystyakseli), ja punaiset pylväät uuden laskentatavan mukaan vuodesta 2016 eteenpäin (oikea pystyakseli). Liikennesuorite kasvaa lähes yhtäjaksoisesti 1980-luvulta 2010-luvun puoliväliin ja saavuttaa huipun noin 55 miljardissa ajokilometrissä vuonna 2014–2015. Vuonna 2016 näkyy selvä tasohyppy alaspäin laskentatavan muutoksen vuoksi. Pandemian alussa 2020 ajosuorite laskee selvästi, eikä sen jälkeen ole tapahtunut täyttä palautumista pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan liikennesuorite on jäänyt pysyvästi alemmaksi 2020-luvulla. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Viivakaavio esittää eläkkeensaajien veroasteen kehitystä vuosina 2010–2026 kuudella eri kuukausieläkkeen tasolla. Vuonna 2025–2026 veroaste nousee tai pysyy lähes ennallaan kaikilla tasoilla. Suurimmalla eläkkeellä (6041 €/kk) veroaste kohoaa 37,2 prosentista 37,6 prosenttiin. Eläkkeellä 3356 €/kk veroaste laskee hieman 27,2 prosentista 26,9 prosenttiin. Eläkkeellä 2685 €/kk veroaste laskee 22,7 prosentista 22,6 prosenttiin. Eläkkeellä 2014 €/kk veroaste pysyy 17,7 prosentissa. Eläkkeellä 1490 €/kk veroaste pysyy 9,8 prosentissa. Pienimmällä eläkkeellä (1154 €/kk) veroaste laskee 0,3 prosentista 0,1 prosenttiin. ALT-tekstin luomisessa hyödynnetty tekoälyä.
Taulukko esitti kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 2014 ja 2024, yksikkönä tuhatta tonnia CO₂-ekvivalenttia (GWP AR5). Kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria olivat 58727 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2014 ja 39125 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2024. LULUCF-sektori mukaan lukien päästöt olivat 32626 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2014 ja 48967 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2024. Energiasektorin päästöt laskivat 44127:stä 26662:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Energiateollisuuden päästöt vähenivät 20847:stä 8365:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv., teollisuuden ja rakentamisen polttoperäiset päästöt 7029:stä 4845:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. ja kotimaan liikenteen päästöt 10840:stä 9631:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt laskivat 5599:stä 4561:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. ja maatalouden päästöt 6560:stä 6233:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. LULUCF-sektori oli nettonielu molempina vuosina, mutta nielu heikkeni −26101:stä −9842:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Metsämaan hiilinielu pieneni merkittävästi −35876:sta −145:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Viljelysmaan päästöt kasvoivat 7993:sta 8436:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Jätteiden käsittelyn päästöt laskivat 2386:sta 1626:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv.
Teksti uutisesta, jossa Destian strategisista liikennejärjestelmistä vastaava johtaja, professori Jorma Mäntynen kommentoi Länsirata-hanketta seuraavasti: ”Länsiradan rakentamisen vaihtoehto ei ole se, että ei tehdä mitään. Jos oikorataa ei tehdä, nykyisen rantaradan korjaamiseen joudutaan helposti laittamaan pari miljardia. Tämä unohtuu monilta.”
Taulukko esittää palkansaajan marginaaliveroprosentteja Suomessa ja Ruotsissa eri vuositulotasolla. Vasemmassa osassa tulotasot ovat 5 000–75 000 €, oikeassa osassa 80 000–150 000 €. Pienillä tuloilla Suomen marginaalivero on selvästi Ruotsia matalampi (esim. 5 000 €: Suomi 8,2 %, Ruotsi 12,3 %). Noin 25 000 €:n kohdalla Suomen marginaalivero ohittaa Ruotsin (Suomi 33,4 %, Ruotsi 25,7 %). Ero kasvaa tulojen noustessa ja on suurimmillaan 40 000 euron kohdalla: Suomessa marginaalivero 47,7 %, Ruotsissa 25,7 %, eli eroa 22,0 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen ero alkaa pienentyä ja 60 000 €:n jälkeen maiden marginaaliverot lähentyvät. 70 000 €:sta ylöspäin Suomen marginaalivero on noin 52,3 % ja Ruotsin noin 53,7 %, jolloin Ruotsin marginaalivero on hieman korkeampi (−1,4 prosenttiyksikköä). Taulukko näyttää eron jokaisella tulotasolla prosenttiyksikköinä.
Kaksi viivakaaviota esittää autojen keskimääräisen vuotuisen ajokilometrimäärän auton iän mukaan. Ensimmäinen kaavio näyttää, että kaikkien autojen ajosuorite pienenee auton vanhetessa. Toisessa kaaviossa vertaillaan eri käyttövoimia: dieselautoilla ajetaan eniten erityisesti auton ollessa uusi. Bensiiniautojen ajosuorite on koko tarkastelujakson ajan selvästi matalin. Kaasuautot ja ladattavat hybridit yltävät bensiiniautoja korkeampiin ajokilometreihin lähes kaikissa ikäluokissa. Täyssähköautojen vuosittaiset ajosuoritteet sijoittuvat näiden väliin: niillä ajetaan vähemmän kuin kaasuautoilla ja ladattavilla hybrideillä, mutta enemmän kuin bensiiniautoilla.
Taulukko, jossa esitetään dieselin ja E10-bensiinin arvioidut pumppuhinnat vuosille 2025–2027 sekä aikaisemman lain että hallitusohjelman mukaan. Kunkin hinnan perässä on sulkeissa ilmoitettu jakeluvelvoitteen vaikutus litrahintaan. Diesel: – Aikaisempi laki: 1,781 € (sulkeissa +0,135 €) vuonna 2025; 1,827 € (sulkeissa +0,196 €) vuonna 2026; 1,885 € (sulkeissa +0,270 €) vuonna 2027. – Hallitusohjelma: 1,724 € (sulkeissa +0,078 €) vuonna 2025; 1,763 € (sulkeissa +0,132 €) vuonna 2026; 1,814 € (sulkeissa +0,199 €) vuonna 2027. E10-bensiini: – Aikaisempi laki: 1,811 € (sulkeissa +0,080 €) vuonna 2025; 1,849 € (sulkeissa +0,129 €) vuonna 2026; 1,899 € (sulkeissa +0,189 €) vuonna 2027. – Hallitusohjelma: 1,750 € (sulkeissa +0,019 €) vuonna 2025; 1,783 € (sulkeissa +0,063 €) vuonna 2026; 1,828 € (sulkeissa +0,118 €) vuonna 2027. Sulkeissa olevat luvut kuvaavat, kuinka paljon jakeluvelvoite nostaa litrahintaa kyseisessä vuodessa ja skenaariossa."
Kuvakaappaus HS:n artikkelista: "Tilasin työsuhde­pyörän noin viikkoa ennen kuin huonot uutiset saapuivat. Hallitus peruu vero­edun, johon koko systeemi nojaa. Etu loppuu näillä näkymin vuoden­vaihteessa. No, liian hyvää se olikin ollakseen totta. Ja täysin linjassa nykyhallituksen aiempien ulkoliikuntaa torjuvien toimien kanssa. Kululeikkuriin ovat joutuneet myös retkeilijöiden tulipaikat ja pitkospuut."