Jyrki Kuoppala

@jyrki.atticus.network

898 Followers 2667 Following

OTM (LL.M.), lupajuristi (attorney at law). Founder @yhdenvertaisuusapu.fi #yhdenvertaisuus #neuromoninaisuus #ihmisoikeudet #equality #neurodivergence #humanrights Mastodon: @JyrkiKuoppala@vivaldi.net https://social.vivaldi.net/@JyrkiKuoppala

Autismiaktivismin ensimmäiset askeleet ajoittuvat niinkin kauas kuin 1990-luvulle, jolloin Jim Sinclair perusti muiden autistien kanssa Autism Network International -järjestön. Järjestö toimi “meiltä meille” -periaatteella, ja sen toimintaan kuului muun muassa jokavuotisen Autreat-retriitin järjestäminen sekä Our Voice -uutiskirjeen toimittaminen. Uutiskirjeessä julkaistiin vuonna 1993 Sinclairin essee “Don’t Mourn for Us”, jota on nimitetty neuromoninaisuusliikkeen ensimmäiseksi manifestiksi. Essee on suunnattu autistien vanhemmille, joista monet pitivät autismia esseen ilmestymisaikaan tragediana. Vaikka tragedia-ajattelu on nykyään vanhempien keskuudessa harvinaista, se rehottaa edelleen yhteiskuntamme asenteissa ja rakenteissa. Siksi esseen ydinviestit ovat mielestäni vieläkin ajankohtaisia ja tarkastelun arvoisia. Nämä ydinviestit tulevat ilmi esseen alaotsikoista, jotka on muotoiltu kolmeksi väitteeksi. Seuraavaksi siirryn pohtimaan, mitä annettavaa näillä väitteillä oli ja on autismiaktivismille. Käytän niiden sisällön havainnollistamiseksi esseestä otettuja katkelmia, jotka olen väitteiden tapaan vapaasti suomentanut.
Nepsy [paramed] (ei suositeltava etenkään ihmisestä): 1) Neuropsykiatrian alaan kuuluva, esim. nepsy-poliklinikka voi tarkoittaa neuropsykiatrian poliklinikkaa 2) neuropsykologian alaan kuuluva, 3) valmennusmuodon nimeltä “neuropsykiatrinen valmennus” kuvaus, esim. nepsy-valmennus ja valmennuksen taustalla oleva ajattelumalli, 4) yleisnimitys neurovähemmistöihin liittyvistä ominaisuuksista tai niitä koskevista koskevista asioista tai neurovähemmistöön kuulumisesta, esim. nepsy-lapset, nepsy-aikuiset tai nepsyaikuiset, nepsy-piirteisyys tai nepsypiirteisyys jne.  Nepsy-termi on neuromoninaisuusmallin ja ilmaisuvoimaisen sanaston näkökulmasta ongelmallinen monesta syystä. Merkitys on vakiintumaton ja vaihteleva. Monet pitävät nepsy-termiä toiseuttavana, infantilisoivana ja joskus sitä käytetään myös eufemismina perustuen ajatukseen, että suora puhe esimerkiksi autisteista tai autistien neurotyypistä olisi loukkaavaa. Usein on selkeämpää ilmaista asia täsmällisemmällä termillä. 
nglanninkielisen affirmative –termin käytön juuret yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuvat tämän sanaston julkaisusta ainakin yli 65 vuoden taakse, jolloin presidentti John F. Kennedy 6.3.1961 antoi määräyksen, että valtion alihankkijoiden tuli toimia työntekijöidensä käytössä yhdenvertaisesti, ihonväristä, alkuperästä ym. riippumatta (”take affirmative action to ensure that applicants are employed and that employees are treated during employment, without regard to their race, color, religion, sex or national origin.”) Suomeksi Vahvistavuutta paremmin yhdenvertaisuuden tavoitetta ilmaisee esimerkiksi “neuroyhdenvertaistava toimintamalli” tai “neuroyhdenvertaistava toimintatapa”. Emme suosittele neurovahvistava-alkuista ilmaisutapaa, koska yhdenvertaisuuden tavoitetta ilmaisee paremmin yhdenvertaisuuden mainitseminen termissä, ja koska neurovahvistavuus-sanaa lähellä oleva termi on kaupallisen toimijan markkinointitarkoituksiin ottama tavaramerkki.
When I see that, I tend to go on Twitter rants in reply to it, because from everything I have read and seen of ABA, it is NOT “dog training” for children. …I would never treat a dog that way.
Sopimusmuutos ”ABA-kuntoutus autisminkirjon lapsilla”-hankkeeseen Tällä sopimusliitteellä muutetaan Kelan ja HUS:n välillä ajalle 1.10.2022–31.12.2025 solmittua sopimusta (50/331/2022). Sopimus liittyy tutkimukselliseen ABA-kuntoutus autisminkirjon lapsilla -kehittämishankkeeseen. Projekti pääsi alkamaan vasta tammikuussa 2023, koska eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon sekä tutkimusluvan saaminen viivästyi. Tämän seurauksena viimeinen tutkimusaineisto saadaan kerättyä vasta syyskuun 2025 aikana. Tutkimusta tekevän yksikön resurssivajeesta johtuen projektin tulosten analysointi ja loppuraportin kirjoittaminen ei ole edennyt ennakoidusti. Edellä mainittujen syiden vuoksi projektin sekä raportoinnin ja laskutuksen ja sopimuksen aikataulua pidennetään. Tällä sopimusliitteellä muutetaan sopimuksen kohtia 4, 7 ja 10. Sopimuksen kohta 4 – Raportointi • Kelan Kuntoutusta kehittämässä -julkaisusarjassa julkaistava Loppuraportti palautetaan Kelaan 31.3.2026 mennessä. • Hallinnollinen raportti (hankkeen toteutus ja varojen käyttö) palautetaan Kelaan 30.4.2026 mennessä.
Vinossa isolla punaisella lähdeluettelon ensimmäisen sivun päällä teksti "Keskeneräinen", jonka alla osittain näkyy alku lähdeluettelosta: Lähteet Abidin, R. (2012). Parenting Stress Index Short Form - Fourth Edition (PSI-4-SF). AFIRM Team. (2019) Components of the Autism Focused Intervention Resources & Modules (AFIRM). (2019). https://afirm.fpg.unc.edu/afirm-modules/afirm/ Almendingen, A., & Pilkington, P. (2024). Parenting self-efficacy and psychological distress in parents of children with an autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 54(7), 2604-2614. https://doi.org/10.1007/s10803-023-05939-2 Al-Oran, H., & Khuan, L. (2021). Predictors of parenting stress in parents of children diagnosed with autism spectrum disorder: a scoping review. The Egyptian Journal of Neurology, Psychiatry and Neurosurgery, 57(1). https://doi.org/https://doi.org/10.1186/s41983-021-00345-w Avellan, A. (1994). Autististen lasten käyttäytymisterapeuttinen varhaiskuntoutus. Pro Gradu, Helsingin Yliopisto. Avellan, A., Lepistö, T., & Kallio, L. (2008). Varhis: opas pienten austististen lasten varhaiskuntoutukseen. Lastenlinnan sairaala. Basgul, S. S., Uneri, O. S., & Cakin-Memik, N. (2011). Parents' perception of the quality of life of children with intellectual disabilities. Turkish Journal of Pediatrics, 53(5), 541-546. Bastiaansen, D., Koot, H. M., Bongers, I. L., Varni, J. W., & Verhulst, F. C. (2004). Measuring quality of life in children referred for psychiatric problems: psychometric properties of the PedsQL 4.0 generic core scales. Quality of Life Research, 13(2), 489-495. https://doi.org/10.1023/B:QURE.0000018483.01526.ab Bayley, N. (2009). Bayley-Scales III [Suomenkielinen versio]. Hogrefe Psykologien kustannus. Bottema-Beutel, K., Crowley, S., Sandbank, M. & Woynaroski, T. G. (2021). Adverse event reporting in intervention research for young autistic children. Autism 25(2), 322-335. https://doi.org/10.1177/1362361320965331 [ ... ]
Englanninkielisen affirmative –termin käytön juuret yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuvat tämän sanaston julkaisusta ainakin yli 65 vuoden taakse, jolloin presidentti John F. Kennedy 6.3.1961 antoi määräyksen, että valtion alihankkijoiden tuli toimia työntekijöidensä käytössä yhdenvertaisesti, ihonväristä, alkuperästä ym. riippumatta ("take affirmative action to ensure that applicants are employed and that employees are treated during employment, without regard to their race, color, religion, sex or national origin.”)
2.1 Neuropsykiatriset häiriöt ja niistä seuraavat vaikeudet Neuropsykiatrisissa häiriöissä esiintyy neurokognitiivisten toimintojen poikkeavuutta sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn pulmia. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat kehityksellinen tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrooma sekä Touretten oireyhtymä. Oireet voivat vaikuttaa tiedon käsittelyyn (ei älykkyyteen) sekä tunteisiin ja käyttäytymiseen, ja siten usein sosiaalisiin suhteisiin ja tapaan hahmottaa ympäristöä. Aivotoiminnassa on rakenteellisia ja/tai toiminnallisia poikkeavuuksia, johon usein liittyy psykiatrista oireilua. Ongelmat liittyvät neurologian ja psykiatrian välimaastoon, henkilö voi käyttäytyä erityisellä tavalla tai oireilla psyykkisesti. (Parikka ym. 2020). Käytöshäiriöt jaotellaan käytösoireiden ilmiasun ja lapsen ja nuoren kehitysvaiheen perusteella (perheensisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen ja uhmakkuushäiriö). Diag-
2.3 Neurodiversiteettiparadigma 2.3.1 Joutsen muistelee elämäänsä ankanpoikasena ”Se oikein iloitsi vaivoista ja vastuksista, joita oli kokenut – nyt se vasta osasi antaa arvoa onnelle ja kauneudelle, joka sitä odotti. Ja isot joutsenet uivat sen ympärillä ja sivelivät sitä nokallaan. [ ... ] Ja vanhat joutsenet kumarsivat sille. Silloin sitä alkoi ujostuttaa ja se pisti päänsä siiven alle eikä tiennyt kuinka olisi ollut. Se oli hyvin onnellinen, mutta ei vähääkään ylpeä, sillä hyvä sydän ei tule koskaan ylpeäksi. Se muisteli, miten sitä oli ahdisteltu ja halveksittu, ja nyt se kuuli kaikkien sanovat, että se oli [...] kaikkein kaunein. Ja sireenit taivuttivat oksansa veteen sen puoleen ja aurinko paistoi lempeästi. Silloin humisivat sen sulat, notkea kaula kohosi ja sydämessään se riemuitsi: - Näin suuresta onnesta en osannut uneksiakaan ollessani ruma ankanpoikanen.” Ote on H. C. Andersenin vuonna 1843 julkaistun sadun Ruma ankanpoikanen lopusta. Joutsenten seuraan päätymisen hetkellä ruma ankanpoikanen sattumalta näkee peilikuvansa ja huomaa itsekin olevansa joutsen. Se liittyy osaksi lajitoveriensa joukkoa. Joutseneksi osoittautunut aiempi ankanpoikanen havaittiinkin vallan kelvoksi, erinomaiseksikin joutseneksi, joka tulee lajitoveriensa hyväksymäksi ja ihmislasten ihailemaksi 44. Rumalla ankanpoikasella kielteisinä pidetyt ominaisuudet eivät joutsenella olleet kielteisiä. Brown (2007) käsittelee Hans Christian Andersenin satuja autismin piirteiden kuvauksina. [...] H. C. Andersen on kertonut Ruma ankanpoikanen -tarinan olleen metafora Andersenin omasta elämästä. Ruman ankanpoikasen tavoin H. C. Andersen kertoi kokeneensa että oli erilainen kuin muut ja kertomuksen kuvanneen hänen kokemustaan. Satu rumasta ankanpoikasesta on Brownin mukaan autistin elämää kuvaava kertomus. [...] Brownin mukaan monet psykiatrit ovat jälkikäteen arvioineet H. C. Andersenin olleen autisti. H. C. Andersenin elämä on arvioitu autistin elämäksi ja useat teokset autismin kuvauksiksi.
47. Korkein oikeus toteaa edelleen, että kirjoituksessa homoseksuaaleja ei pidetä samanarvoisina heteroseksuaalien kanssa, koska kirjoituksessa homoseksuaalisuutta ei pidetä luonnollisena seksuaalisuuden variaationa ja sen väitetään olevan seksuaalisesti poikkeavaa, kun taas heteroseksuaalisuus esitetään normaalin mittapuuna, jota kohti homoseksuaali mahdollisesti voi eheytyä. Merkille pantavaa on myös, että kirjoituksessa asiaa ei käsitellä yksittäisten homoseksuaalien mahdollisesti kokemien ongelmien näkökulmasta, vaan psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä, joka kirjoituksessa liitetään homoseksuaalisuuteen sinänsä eli kaikkiin homoseksuaaleihin ryhmänä. 48. Edellä kuvatut kirjoituksen kohdat eivät kirjoitusta kokonaisuutena tarkasteltaessa näyttäydy asiayhteydestä irrotettuina lausumina, vaan kirjoituksen sisällä johdonmukaisina, toistuvina ja vakavasti otettavina lausumina. Korkein oikeus katsoo, että näiltä osin A:n lausumilla on solvattu homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Tämä näkyy siinäkin, mitä odotamme muilta. Nyt korostuu puhe rajojen vetämisestä ja siitä, että omat erityispiirteet otettaisiin jatkuvasti huomioon. Sellaista ei voi vaatia toisilta, Kallio ajattelee. Aikuisen on ensisijaisesti itse osattava säädellä tunteitaan ja joustaa.
KKO toteaa myös, että kirjoituksessa homoseksuaaleja ei pidetä samanarvoisina heteroseksuaalien kanssa koska heteroseksuaalisuus esitetään normaalin mittapuuna, jota kohti homoseksuaali mahdollisesti voi eheytyä.
Viranomainen salaa paha­maineista lasten­kotia koskevan muistion Lastensuojelu|Oikeusasiamiehen virkamiehet arvostelevat muistiossa syyttäjän toimintaa Loikalan kartanoon kohdistuneessa rikosprosessissa. Luetuimmat HS:n tiedot|Kokoomuksen Tere Sammal­lahtea epäillään kiihottamisesta kansan­­ryhmää vastaan – ”Ei kyllä kaduta”
Homojen kuvailu julkisuudessa esimerkiksi kehityshäiriöstä kärsiviksi on päivän uutisten perusteella osa kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistöä. Tällaisia arvioita ymmärtääkseni on esitetty lääketieteellisessä kontekstissa esiintyen nykyaikana, ja lääketieteellista valtavirtaa tämä oli joitakin kymmeniä vuosia sitten. Entäpä samanlainen puhe autisteista ja ADHD-ihmisistä? Haluan olla nyt optimisti. Mikä on ero? 30 vuotta? 50 vuotta? 70 vuotta? 100 vuotta? Setan sateenkaarihistoriaa katsoen, 1967 seksuaalivähemmistöjen yhdistystä ei hyväksytty yhdistysrekisteriin, homoseksuaalisuuden kriminalisointi poistettiin 1971, homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta 1981, 45 vuotta sitten. Kehotuskielto poistettiin 1999 ja suojaikärajat yhtenäistettiin. Nyt eletään vuotta 2026. Jos vaikka 2031 (aika pian, onkohan Suomessa käytössä edes ICD-11 siihen mennessä, mutta lähinnä taloudellisen säästön motivoimana demedikalisointi toki voisi olla mahdollista) neurovähemmistöjen kanssa elettäisiin samaa polkua eli poistettaisiin neurovähemmistöt tautiluokituksesta, ehkäpä sitten vastaava kansanryhmää vastaan kiihottamistuomio voisi tulla 45 vuoden päästä, 2071. #autistit #neurovähemmistöt #ADHD #yhdenvertaisuus #syrjintä #kansanryhmäävastaankiihottaminen
- Neuroepätyypillinen vs. neurotyypillinen -määrittelyä haluamme ihmetellä, sillä kuka meistä loppujen lopuksi on se “normaali”, johon asiaa verrataan. Näin ollen neuromoninainen-määrittely on hyvä, kun halutaan nähdä meissä jokaisessa ominaisuuksia, jotka tekevät meistä yksilöitä. Kati Ojala Asiantuntija, lehtori LAB-ammattikorkeakoulu
the disciplines of Sociology and Philosophy). Yet, this coining of the term helped express an issue that had long been discussed within autistic community spaces. The initial conceptualising of the double empathy problem was critical of theory of mind accounts of autism and suggested that the success of an interaction partly depended on two people sharing similar experiences of ways of being in the world. This is not to say that autistic people will automatically be able to connect and feel empathy with other autistic people they meet any more than two random non-autistic people would; however, there is greater potential for such, at least in how being autistic (or not) shapes experiences of the social world. An obvious example would be how differing sensory perceptions would impact communicating with others and shared understanding.
The stigma of being ‘othered’ and the normalisation agenda To be defined as abnormal is potentially to be seen as 'pathological' in some way and to be socially stigmatised, shunned, and sanctioned. Then if there is a breakdown in interaction, or indeed a failed attempt to impose upon or align toward expressions of meaning, than a person who sees their interactions as 'normal' and 'correct' can denigrate those who act or are perceived of as ‘different’ (Tajfel and Turner, 1979). If one can apply a label on the ‘other’ locating the problem in them, it also resolves the applier of the label’s ‘natural attitude’ of responsibility in their own perceptions and the breach is healed perceptually, but not for the person who has been 'othered' (Said, 1978).
58 Milton 2012, s. 884. Damian Milton määritteli empatiakuilun (Double Empathy Problem) vuonna 2012 näin: ”Empatiakuilu: vastavuoroisuuden katkos kahden eri suhtautumistapoja käyttävän sosiaalisen toimijan välillä. Katkos on sitä merkittävämpi, mitä suurempi ero kokemusmaailmojen hahmottamisessa on. Eri tavoin suhtautuminen on ’ei-autistisen kirjon’ ihmisten ’luonnollisen asenteen’ mukaisessa kokemusmaailmassa ’sosiaalisen todellisuuden’ loukkaus, samalla kun se on ’autististen ihmisten’ jokapäiväinen kokemus joka on usein traumaattinen.” Käännös JK.
NEUROKEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOOSIEN YLEISYYS JA KYSYNNÄN LISÄÄNTYMINENSuomessa neurokehityksellinen häiriö (puheen kehityksen, motoriikan tai oppimisen tai autismi-kirjon häiriö) diagnosoidaan elämän aikana noin 8 %:lle naisista ja 15 %:lle miehistä. ADHD to-detaan noin 4 %:lla naisista ja 8 %:lla miehistä. (25) Autismiin keskittyvää kattavaa arviota Suo-mesta ei tietääksemme ole, mutta kansainvälisis-sä tutkimuksissa esiintyvyyden mediaani on ollut noin 1 % ja globaali esiintyvyyden estimaatti 0,78 % (26,27). Kaikki neurokehityksellisen häi-
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tieliikennelain (729/2018) 190 §:n 1 momentin nojalla: 1 § Tieliikennelain (729/2018) 190 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vammana pidetään: 1) sairaudesta tai vammasta johtuvaa haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti liikkumasta ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen on arvioitu työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 83 §:n perusteella vähintään haittaluokkaan 11; tai 2)näön tarkkuutta, joka voidaan paremmassa silmässä arvioida enintään arvoon 0,1 tai joka on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n haittaluokan 17 mukainen. Liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten tunnus voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua. 2 § Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä kesäkuuta 2020.
190 § Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta. Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenne- ja viestintävirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. (17.12.2020/1040)
Karoliinisen instituutin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin Ruotsissa vuosina 1985–2020 syntyneitä henkilöitä. Yhteensä noin 2,7 miljoonasta ihmisestä 2,8 prosentilla todettiin autismikirjon häiriö 2–37 vuoden iässä. Aineiston perusteella pojilla autismi diagnosoidaan lapsuudessa jopa neljä kertaa useammin kuin tytöillä. Noin 20 ikävuoteen mennessä erot kuitenkin tasoittuva, ja miesten ja naisten diagnoosimäärät ovat lähes samat. Tämä haastaa aiemman käsityksen, jonka mukaan autismi olisi selvästi yleisempää miehillä. ”Tuloksemme viittaavat siihen, että sukupuolten välinen ero autismikirjon häiriön esiintyvyydessä on huomattavasti aiemmin oletettua pienempi, koska naiset ja tytöt jäävät usein alidiagnosoiduiksi tai saavat diagnoosin myöhään”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Caroline Fyfe The Guardianille.
Asianomistajan ensimmäinen toteamus Y:lle siitä, että hän oli mokannut ja harrastanut seksiä avustajansa kanssa, viittaa Korkeimman oikeuden arvion mukaan enemmän siihen, että tapahtumat olivat edenneet yhteisymmärryksessä asianomistajan osallistuessa niihin vapaaehtoisesti. Asianomistaja ei ollut vielä X:nkään kanssa käymässään keskustelussa oma-aloitteisesti kertonut seksin harrastamisen tapahtuneen ilman hänen suostumustaan, vaan oli vasta keskustelun edettyä X:n kysymykseen vastatessaan kertonut, ettei ollut ollut mukana tapahtumissa. Asianomistaja oli todistaja X:n mukaan romahtanut ja mennyt itkuiseksi vasta sen jälkeen, kun X oli todennut kyseessä olleen raiskaus. Vaikka asianomistaja on keskustelujen edettyä sinällään kertonut todistajille siitä, ettei hän ollut ollut tapahtumien suhteen aloitteellinen, vaan passiivinen ja lopulta kieltänyt sukupuoliyhteyden, todistajien kertomuksiin nähden on mahdollista, että todistajien näkemykset seksuaalisesta kanssakäymisestä raiskauksena ovat vaikuttaneet myös asianomistajan käsitykseen tapahtumista.
text "Insaf Foundation formed to establish women's rights" below image with all male people in discussion
”Suomessa tiedetään verrattain huonosti, että esteettömyys on ihmisoikeus(ylim. s poistettu), ja sen epääminen on syrjintää.” Leinonen pitää tilannetta myös koomisena: hän on palkittu vammainen kirjailija, joka on kirjoittanut vammaisuudesta, ja silti hänen pitää todistella, että hän on vammainen. ”Toisaalta tämä on aika tyypillistä Suomessa. Ei tunnisteta vammaisuuden erilaisia muotoja, eikä sitä, että eihän kukaan ulkopuolinen voi määritellä, mikä on kenenkin esteettömyystarve.” Tilanteesta häkeltyneenä hän ei jäänyt väittelemään asiasta, vaan päätyi käyttämään portaita riskeistä huolimatta. ”Puvussani on laahus, joka vaikuttaa tasapainooni portaissa.” Myöhemmin Leinonen jutteli toisen kutsuvieraan, Katariina Räikkösen, kanssa. Räikkösellä on Touretten syndrooma, ja hänellä oli juhlissa mukana avustaja ja pyörätuoli. Räikkösen oikeutta käyttää hissiä ei kyseenalaistettu. ”Tulimme yhdessä siihen tulokseen, että pyörätuoli on se merkki ulospäin, että on riittävän vammainen.”
Kalifornialaisessa tutkimuksessa seurattiin 333182 lapsen syntymäkohorttia ja verrattiin lapsia, joiden äidillä oli diabetes, lapsiin, joiden äidillä ei ollut sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Autismikirjon riski oli suurin niillä lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 1 diabetes (x 1.57), toiseksi suurin riski oli lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 2 diabetes (x1.43) ja kolmanneksi suurin lapsilla, joiden äidillä oli diabeteslääkehoitoa vaatinut raskausdiabetes (x 1.26). Jos raskausdiabetes ei vaatinut lääkehoitoa,
"Räikkönen antaa näkyä ja kuulua omasta puolestaan. Vaikka säteilevä nuori nainen luopuisi varmasti sairaudestaan, on se ikään kuin osunut oikealle ihmiselle. Sellaiselle, joka raivaa tietä muillekin vastaavassa tilanteessa oleville."
Sekava infografikkka jossa mm. henkilöhahmon penkin läpi menevät jalat, tekstejä "MISSING VALUE &runctitional features", "Factor Fexcectorn", "RELU DROP-OUT Totalbottl, REMICH N", "TEST", "Historical Medical frymblal & Environental features" jne.
Kunnia-Vimma Topi Borgille Tänä vuonna Vimma-raadille tulleissa ehdotuksissa nousi useamman kerran esiin Kirjolla-sarjasta tunnetuksi tullut Topi BorgNormaaliusrodeo-teoksellaan. Hänet palkittiin Kunnia-Vimmalla. Borg oli myös vahva ehdokas Vimma-palkinnon saajaksi. ”Omaäänisesti kirjoitettu kirja opettaa varmasti monille lukijoille paljon autismista. Ennen kaikkea se on hienoa kirjallisuutta, jossa kirjailija artikuloi näkökulmansa nerokkaasti. Teoksesta välittyy tekijänsä intohimoinen suhtautuminen kaikkeen elämään ja myös esimerkiksi elokuvataiteeseen. Hän on loistava esikuva”, kommentoi tuomaristoon kuuluva kriitikko Aleksis Salusjärvi.
Tunnettu psykologi tekee selvi johtamisesta, valuutetut kool HS:n tiedot | Kelan hallitus päätti palkata
otiopetusta ja sen syitä ei ole Suomessa juuri tutkittu. Suomen kotikoulu­yhdistys SuKo kuitenkin teetti jäsenilleen kaksi vuotta sitten kyselyn, johon vastasi 114 kotikoululaisten vanhempaa. Marjukka Saarnisto on yhdistyksen varapuheen­johtaja. Lisäksi hän on Turun seudun autismi- ja adhd-yhdistys Aistin puheenjohtaja. Hänen mukaansa on yleinen harhaluulo, että kotikoulu aloitettaisiin ensisijaisesti aatteellisista syistä. Kyselyn perusteella kotioppijoissa heitä on alle neljännes. Yleisimpiä aatteellisia syitä ovat ”perhesuhteiden tärkeys” ja ”lapsen itsenäisen ajattelun tukeminen”. Enemmän on kuitenkin Armaan kaltaisia lapsia, jotka kuuluvat neuro­vähemmistöön. Autismin lisäksi monella on diagnosoitu adhd. Toinen yleinen harhaluulo on, ettei sosiaalistumista tapahtuisi koulun ulkopuolella. ”Se tuntuu oudolta etenkin oman lapsen kohdalla. Jos puhutaan autisteista, kouluympäristö on yleensä se, joka syrjäyttää. Siellä tulee erilaisuuden kokemusta ja ulkopuolelle jäämistä.” Marjukan mielestä kotiopetus pitäisikin ottaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi peruskoulu­opetuksen rinnalle.
Kuva, jossa selaimet IE, Edge, Firefox, Chrome, Safari Opera, ja vain Safarille merkitty tuki.
Taas autistit selittelevät huonoa käytöstään kuten silmiin katsomattomuutta ja selityksille annetaan vielä julkaisutilaa, aivan käsittämätöntä kuinka joku voi noin oikeuttaa huonoa käytöstä diagnoo.. Ei vaiskaan, oikeasti: on tehty vertailevaa tutkimusta havainnoimalla, kuinka jotkut ihmiset löytävät merkityksellistä ihmisten välistä kontaktia tuijottamalla toistensa, vieraiden ihmistenkin, silmämuniin, ja toiset taas eivät. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkittiin vertailevasti näitä eri ihmisten / -ryhmien kokemuksia ja suhtautumistapoja katsekontaktiin. aihetunniste#neurovähemmistöt aihetunniste#autistit
Eilen oli eduskunnan Nepsy-verkoston minimessut eduskunnassa. Tilaisuudessa luovutettiin vetoomus kansanedustajille. Vetoomusta olivat vastaanottamassa Sari Tanus (kd), Mai Kivelä (vas), Johan Kvarnström (sd), Hanna Holopainen (vihr), Hanna-Leena Mattila (kesk) ja Maaret Castrén (kok). Vetoomuksen esitteli kansanedustajille Autismiliiton vaikuttamistyön asiantuntija Sari Valjakka. Vetoomuksen keskeiset viestit olivat: 🟧 Turvataan hyvinvointialueille riittävä rahoitus ja perutaan sosiaalihuoltoon suunnitellut leikkaukset. 🟧 Luovutaan vammaispalvelulain soveltamisalan tiukentamisesta. Yhdymme YK:n Vammaisten oikeuksien komitean suositukseen, että vammaispalvelulakiin ei tule lisätä elämänvaihetta koskevaa rajausta, joka heikentäisi etenkin ikääntyneiden ja todennäköisesti myös lasten palveluja. 🟧 Vahvistetaan neurokirjon henkilöiden kuntoutusta ja mielenterveyspalveluja. 🟧 Vahvistetaan neurokirjon osaamista ja ymmärrystä laajasti eri palveluissa ja sektoreilla koskien mm. päätöksentekijöitä sekä hyvinvointialueiden, koulujen, oppilaitosten ja TE-palvelujen henkilöstöä. 🟧 Vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä varmistamalla pitkäjänteinen ja ennakoiva rahoitus. Järjestöleikkaukset osuvat samoihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka ovat jo muutenkin olleet monien leikkausten kohteena. Tilaisuudessa puhujina oli myös eduskunnan Nepsy-verkoston puheenjohtaja kansanedustaja Hanna Holopainen, Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Noora Peltoniemi sekä Autismiliiton kokemusasiantuntija Iina Karhu. Lue tilaisuudessa luovutettu kannanotto Autismiliiton sivuilta: https://autismiliitto.fi/eduskunnan-nepsy-verkoston.../ Nepsy-verkoston minimessuja järjestämässä olivat: Autismiliitto ry Leijonaemot ry ADHD-liitto ry Setlementti Tampere ry Valteri-koulu Kirjon omaishoitajat ry Näenepsy ry Suomen Autismikirjon Yhdistys, ASY Tukena-säätiö Pähkinänsärkijät-verkosto (Supli ry) MIELI Suomen Mielenterveys ry
2) ajatus ’normaalista’ tai ’terveestä’ aivojen tai mielen tyypistä on samankaltainen kulttuurinen rakennelma kuin ajatus jonkin ’oikean’ etnisyyden, sukupuolen tai kulttuurin olemassaolosta, 3) yhteiskunnan rakenteet ja sosiaaliset dynamiikat neurodiversiteetin suhteen ovat samantyyppisiä kuin etnisyyden, sukupuolen tai kulttuurin suhteen muodostuvat rakenteet ja dynamiikat. Rakenteisiin kuuluvat valtaepätasapaino ja rakenteet joilla moninaisuus toimii luovan kyvykkyyden lähteenä, jos se hyväksytään.”69
“Well, I guess I'm cynical because it's all nonsense, it's all rubbish — ADHD, OCD, Asperger’s, blah, blah, blah,” he said. “Oh God, it's called living, it's just being a human being, full of tangled webs and mysteries and stuff that's in us, full of warts and grime and craziness. It’s the human condition. All these labels — I mean, who cares? But now it’s fashion,” he added to The Sunday Times. ”No, kai olen kyyninen, koska kaikki on hölynpölyä, kaikki on roskaa – ADHD, pakko-oireinen häiriö, Aspergerin oireyhtymä, blaa, blaa, blaa”, hän sanoi. ”Voi luoja, sitä kutsutaan elämiseksi, se on vain ihmisenä olemista, täynnä sekavia verkkoja ja mysteerejä ja muuta sellaista, mitä meissä on, täynnä syyliä ja saastaa ja hulluutta. Se on ihmisenä oleminen. Kaikki nämä leimat – tarkoitan, ketä kiinnostaa? Mutta nyt se on muotia”, hän lisäsi The Sunday Timesille.
NEWS 20/10/25 Emotion lab reveals the role of type 2 dopamine and mu-opioid receptor systems for disrupted social motivation and reward in autism: Noppari. T., Tuisku, J., Lukkarinen, L., Tani, P., Lindberg, N., Saure, E., Lauerma, H., Tiihonen, J., Hirvonen, J., Helin, S., Rajander, J., Salmi, J., & Nummenmaa, L. (2025). Dopamine D2R and opioid MOR availability in autism spectrum disorder. EJNMMI. 22/9/25 Bullying causes an acute alarm state in the brain, as evidenced by Emotion Lab and Salmivalli group’s new stud: Paranko, B., Garandeau, C., Seppälä, K., Putkinen, V., Santavirta, S., Hirvonen, J., Salmivalli, C., & Nummenmaa, L. (2025). Exposure to bullying engages social distress circuits in the adolescent and adult brain. Journal of Neuroscience.
First, in autism, episodic memory variations are responsible for reduced mental time travel, possibly hindering the subjective experience of selfhood across time7,8. Second, the mental representation of one’s self across time has also been shown to be different in autism. More
Tällainen hankintakilpailu on mahdollista vain siksi, että kilpailutuksen kohteena olevilla ihmisillä, kansalaisilla, ei ole minkäänlaista osallisuutta eikä asemaa hankinnassa. He seisovat tai istuvat ”mykän tavaran” lailla huutokauppakivellä, kun heidän palveluista päätetään. Heillä ei ole myöskään hyvinvointialueiden hankintapäätöksiin minkäänlaisia oikeussuojakeinoja. Hankintalain 145 § antaa muutoksenhakuoikeuden hankintapäätöksestä ”sille, jota asia koskee.” Markkinaoikeus on useamman kerran hylännyt vammaisten ihmisten valituksen kuntien hankintapäätöksestä, koska ”asia ei koske heitä”. Hankintalaki rajaa muutoksenhakuoikeuden vain palvelun järjestäjälle ja palveluntuottajille. Samalla hankintalain muutoksenhakurajoitus sivuuttaa perustuslain 21 §:n kansaiaisille antaman muutoksenhakuoikeuden tuomioistuimissa kaikista viranomaisten antamista hallintopäätöksistä. Perustuslain ja hallinto-oikeuden keskeinen hallinnon lainalaisuuden vaatimus ei toteudu lainkaan hankintapäätöksien yhteydessä.
Quote "If you want to teach autistic children 'social skills', be explicit that they're neurotypical social skills: useful when dealing with non-autistic folks, but not the 'only, correct' way. Autistic social skills should be valued too." @pete_wharmby_books
Näkökulma riskikeskusteluun: "Ei ole asiaa 'lisääntynyt autismiriski' 'Riski' viittaa haitalliseen tulemaan, jota autismi ei ole. Autismi ei ole paha asia Autismi ei ole vaarallista. Autismi ei ole kielteinen ominaisuus. Autismi ei ole vahingollista. Autismi ei ole tappavaa. Se on yksinkertaisesti yksi monista olemassaolevista neuromoninaisuuden ilmentymistä. Autismissa tai autisteissa ei ole vikaa, joten ei ole autismiriskiä." aihetunniste#neurovähemmistöt aihetunniste#autistit aihetunniste#vammaisuus aihetunniste#neuromoninaisuus
Yksi palanen vielä ilmiöön, että ihmiset mieltävät milloin minkäkin asian olevan yhteydessä autismiin. Janae Elisabeth alias Trauma Geek ( https://www.traumageek.com ) on kirjoittanut eri foorumeilla paljon oivaltavaa luettavaa neurovähemmistöistä, tässä yksi lainaus (ohjattu konekäännös): "Hetki, jolloin autisti ajautuu niin syvään ahdinkoon, että hänet diagnosoidaan, ei ole se hetki, jolloin hänestä tulee autisti. Autismi on geeneissämme. Autistit ovat autistisia jo ennen syntymää. Voimme jopa kokea aistiylikuormitusta kohdussa. (Minä koin sen!) Autistin kokema ahdinko ei ole sama asia kuin autismi. Kun olemme syvässä ahdingossa, maailma usein vasta silloin tunnistaa, että synnynnäinen autismimme todella on olemassa. On hyvin yleistä, etteivät ihmiset tiedä olevansa autisteja ennen kuin kokevat autistisen loppuunpalamisen tai vastaavaa. Autisti-identiteettini tunnistettiin vasta mielenterveyskriisin yhteydessä, ollessani parinkymmenen loppupuolella. Ihmiset haluavat/kaipaavat ratkaisua autistin kokemaan ahdinkoon. Emme voi muuttaa geenejämme, mutta voimme tehdä autistien elämästä paljon parempaa tarjoamalla vahvaa tukea ja tarpeellisia mukautuksia."
Muitakin asioita Puustinen-Korhonen on pohtinut lastensuojelun näkökulmasta koskien viimeaikaista kehitystä kouluissa. Hänen mukaansa koulut tekevät paljon lastensuojeluilmoituksia kouluakäymättömyyden perusteella. ”Kouluakäymättömyyden selvittely on ensisijaisesti koulun tehtävä. Lastensuojelun tehtävä on selvittää lastensuojelun tarvetta ja tarjota tarpeenmukaisia tukitoimia.”
Tutkimuksen mukaan raskauden aikana parasetamolille altistuvilla lapsilla on jonkin verran tavallista enemmän ADHD-tarkkaavaisuushäiriöitä ja mahdollisesti myös autismin kirjoa. Havainnot perustuvat seitsemän tutkimuksen ja 133 000 äidin ja heidän lastensa terveystietoihin. Tutkimusten seuranta-ajat olivat 3–11 vuotta. Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, parasetamolille raskauden aikana altistuneilla oli 34 prosenttia enemmän ADHD-tarkkaavaisuushäiriöitä, 24 prosenttia todennäköisemmin ylivilkkautta ja 19 prosenttia enemmän autismin kirjon diagnooseja. Yhteydet olivat sitä voimakkaampia mitä pitempään lääkitys oli jatkunut. Parasetamoli on käytetyin kipulääke raskauden aikana, joten tutkijoiden havaintoihin on syytä suhtautua vakavasti. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, etteivät nyt havaitut riskit ole käytännössä kovin suuria, ja on myös mahdollista, että yhteyden taustalla ovat sairaudet ja seikat, joiden takia äidit turvautuivat parasetamoliin raskauden aikana. Tulokset on silti syytä huomioida ja varmistaa lisätutkimuksissa.
Autismiliitto 3 t · Presidentti Trumpin hallinto on esittänyt väitteen, jonka mukaan parasetamolin käyttö raskauden aikana lisää autismin riskiä. Ulostulo liittyy Yhdysvaltojen sosiaali- ja terveysministeriön keväällä käynnistämään selvitykseen, jonka tavoitteena on tutkia autismin taustalla vaikuttavat syyt. Nykylääketiede pitää parasetamolia turvallisena kipulääkkeenä raskauden aikana. Suomessa raskauden ja sikiön terveyden tukeminen ja suositukset perustuvat vahvaan, riippumattomaan tutkimusnäyttöön ja kansainvälisesti tunnustettuihin käytäntöihin. Niitä päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon perusteella – ei poliittisten päätösten mukaan. Suomessa linjaukset raskaudenaikaiseen terveydenhoitoon liittyviin suosituksiin tapahtuvat THL:n kautta. Autismin syyt ovat monimutkaisia eikä muissa tutkimuksissa nyt väitettyä korrelaatiota autismin ja parasetamolin välillä ole löytynyt.
Adam Aleksic, a linguist who goes by Etymology Nerd on social media, said robotnik derives from the Old Slavic word "robota," meaning "servitude" or "forced labor" — a vestige of Medieval Europe, when serfs were forced to work the land without pay. And robota, he said, stems from the Slavic root "rabu" meaning "slave." Since R.U.R., robot has pretty much held onto its same, loose definition. "There's always this implication that it is a forced worker," Aleksic said.
Kantelun mukaan ei kuitenkaan ollut olemassa mitään päätöstä tai muuta seikkaa, jonka perusteella Hämeenlinna olisi joutunut maksamaan 1500 euroa. Hyvitystä ei ollut jutun julkaisun aikaan maksettu eikä Yle korjannut juttua kantelijan asiavirheeksi katsoman asian osalta. Johtopäätös kantelusta Otsikoille sallitaan yleistykset ja kärjistykset, jos asia tarkentuu jutussa. Kyseisessä jutussa haastateltu kaupungin edustaja sanoo, että kaupunki aikoo maksaa hyvityksen ja ottaa opiksi. Myöhemmin on käynyt ilmi, että Hämeenlinnan kaupunki ei maksanut hyvitystä, koska kaupungin sivistys- ja hyvinvointivaliokunta päätti olla sitä maksamatta. (https://yle.fi/a/74-20139728) Jutun teon hetkellä Ylen tulkinnalle otsikossa ja jutussa oli kuitenkin perusteet kaupungin edustajan sanoman pohjalta. Se, että näin ei lopulta käynyt, on jutun teon aikaisten tietojen valossa korkeintaan epätarkkuus, ei olennainen asiavirhe. Puheenjohtaja ei näe perustetta ottaa kantelua neuvoston täyden kokoonpanon käsittelyyn.
– Aikuisten asenne taas oli se, että minun pitää ryhdistäytyä ja ”ottaa itseäni niskasta kiinni” ja että luonteen heikkous voidaan ”kepittää” ihmisestä ulos. Muodostui helposti kierre, jossa ympäristön reaktiot vain vahvistivat autistisia piirteitä. Vetäytymisestä, näkymättömäksi tekeytymisestä ja vastarinnattomuudesta tuli selviytymisstrategiani, Halla-aho kuvaa.
– Kun ihminen saa lääketieteellisen vahvistuksen sille, että hänellä on vaikeaa, diagnoosista tulee usein veruke sille, että ei edes yritetä, vaan jäädään sohvan nurkkaan popsimaan pillereitä ja märehtimään omaa surkeutta, Halla-aho sanoo. – Ehkä ihmisten pitäisi vain hyväksyä se, että elämä itsessään on epäreilua. Halla-aho sanoo vuosien mittaan oppineensa, että treenaamalla voi päästä parempaan kuntoon paitsi fyysisesti myös psyykkisesti.
Autismista voidaan Thorpin puhua kahdella tavalla. Sen voidaan ajatella olevan osa ihmisyyttä ja neurodiversiteettiä, jolloin kyseessä ei ole varsinainen sairaus tai häiriö. Silloin sen ei toki tulisi olla tautiluokituksessakaan. Osa potilasjärjestöistä ajaa tätä ajattelumallia. Toinen suuntaus korostaa ASD:n lääketieteellistä (osin medikalisoitua?) puolta ja näkee sen sairautena/häiriönä. Päämääränä on tällöin lääketieteellisten hoitojen ja ratkaisujen etsiminen. Science -lehden päätoimittajana Thorp seuraa työnsä puolesta molempia näkökulmia. Thorpin mukaan osapuolet hyötyisivät rakentavasta dialogista toistensa kanssa.
”Erityisesti erilaisiin neurokehityksen häiriöihin annetut terapiat ovat lisääntyneet, missä mukana voi olla medikalisaatiota (kuten ADHD lääkkeidenkin lisääntyneessä käytössä)”, Kelan muistiossa kirjoitetaan. Kela ehdottaakin kustannusten leikkaamiseksi vaihtoehtoa, jossa kalliimmille terapiakokonaisuuksille määriteltäisiin kilpailutuksessa kattohinnat. Kela uskoo tämän onnistuvat ilman lainsäädäntömuutoksia. Palveluiden toimittajille asetettaisiin vain hintarajat hankintailmoituksessa.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1)tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2)tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; (10.8.2012/474) 3)ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; (10.8.2012/474) 4)kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5)tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; (28.6.2017/436) 6)edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7)välittää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan sekä muun tiedonvälityksen hoitamiseen poikkeusoloissa. (27.6.2025/412)
3 § Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin avioliiton aikana. Jos avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää, aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton, uusi aviomies on kuitenkin lapsen isä. 4 § Isyyden vahvistaminen muissa tapauksissa Jos isyyttä ei todeta 3 §:n nojalla, isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä. Isä on tällöin se: 1) joka on siittänyt lapsen; 2) jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja lapsi on syntynyt tämän tuloksena.
Kondomeja myös kiskotaan salaa irti kesken yhdynnän. Englanninkielessä ilmiölle on oma nimensäkin: stealthing. (Se muuten on rikos.)
Ehdotetun sääntelyn soveltamisessa ja rangaistavuuden rajaamisessa on tärkeää ottaa huomioon säännöksen suhde perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaamaan sananvapauteen. Viestintään ei sananvapauslain 1 §:n 2 momentin tapaan saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu. Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.
Vanha valokuva, ihmiset lukevat metrossa sanomalehtiä, kukin omaansa, teksti "All this technology is making us antisocial."
Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että identiteettiä ei voi keksiä vaan se muodostuu yhteisössä. Ennen se löytyi samastumalla läheisiin, kuten vanhempiin, sisaruksiin, perheeseen ja sukuun. Nyt verkko tarjoaa rajattomasti hatarampia identiteetin rakennusaineita. ”Identiteetti on ihmisen peruskivi. Jos se rakentuu pienen kuplan arvomaailman tai idoleiden varaan, se on heikko. Tällöin jokainen ulkopuolinen voi horjuttaa identiteettiä.”
Kirjassa Jussi Halla-ahon sisko muun muassa pohtii veljensä neurokirjoa lähenteleviä luonteenpiirteitä. Mitään diagnoosia Halla-aholla ei ole, mutta hän myöntää esimerkiksi aspergerin oireyhtymän piirteiden osuvan aika lähelle. ”Oireluettelo oli tyhjentävä kuvaus minusta ja niistä ominaisuuksistani, jotka ovat lapsesta lähtien tehneet monista asioista minulle vaikeampia ja monimutkaisempia kuin muille ihmisille”, Halla-aho sanoo kirjassa.
– En luultavasti olisi ryhtynyt analysoimaan yhteiskunnallisia ongelmia enkä lähtenyt politiikkaan ajamaan asioihin muutosta, elleivät vallinneisiin totuuksiin sisältyvät ristiriidat ja epäloogisuudet olisi riivanneet järjestystä ja johdonmukaisuutta kaipaavaa luonnettani. – Oman havaintoni ja käsittääkseni tutkimustiedonkin perusteella asperger-tyyppiset luonteenpiirteet ovat yliedustettuna maahanmuuttokriittisissä liikkeissä, varmaankin juuri edellä mainituista syistä, Halla-aho jatkaa.
Oikaisu 1.7. kello 11: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että sosiaaliturva ei ole ihmisoikeus. Todellisuudessa sosiaaliturva on ihmisoikeus. Kohta korjattu muotoon ”sosiaaliturva ei ole itsestäänselvyys”.