Tietokirjailija, viestinnän kouluttaja, puhuva pää ja kokeileva kokki. Nykyään myös tiedustelun opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Erikoistaitona biologinen sodankäynti keittiössä. Blogi: www.eioototta.fi
![Tunnesanelu: kuinka nimeämme toistenkin tunteet
Yhteiskuntaamme on tullut ikävä ilmiö, jota kutsun tunnesaneluksi. Tunnesanelussa tulkitsija – vaikkapa poliitikko, kolumnisti, tutkija tai toimittaja – arvaa ulkoapäin toisen ihmisen tunteen ja nimeää sen. Tämän jälkeen tulkitsija ryhtyy hyödyntämään omaa arvaustaan, vaikkei hän voi edes tietää, sujuiko tunnesanelu oikein vai menikö se päin mäntyä.
Eräät tutkijat haastattelivat kansanedustajia keväällä 2022, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Helsingin Sanomat julkaisi syksyllä tutkimuksesta artikkelin, jossa kerrottiin näin:
”Muutama kansanedustaja itki haastattelussa, mutta kukaan ei kertonut pelkäävänsä. [– – Tutkija] miettii, johtuuko pelosta vaikeneminen kansanedustajan roolista. Siihen pelokkuus ei kuulu.”
Käytännössä siis yksikään kansanedustaja ei sanonut pelkäävänsä – mutta tutkija keksii sen olevan pelon kätkemistä. Tämä on hurja esimerkki tunnesanelusta. Tutkija päättää itkevän kansanedustajan puolesta, että kyse on pelos](https://cdn.bsky.app/img/feed_thumbnail/plain/did:plc:gkytnl5opsphis42qcqc3xpp/bafkreifakfs5dpjzyj5nlsxhpmxp3skqp6qroaix7i5cisyv36d7n4jvre)
Tietokirjailija, viestinnän kouluttaja, puhuva pää ja kokeileva kokki. Nykyään myös tiedustelun opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Erikoistaitona biologinen sodankäynti keittiössä. Blogi: www.eioototta.fi