Jarkko Lauspalo

@lauspalo.com

1318 Followers 346 Following

Pro-market vasemmistolainen, tulonsiirtoja kannattava yrittäjä, hyvinvointivaltion kannattaja, kaikesta kiinnostunut maailmanmenon ihmettelijä. Sosiaaliliberaali (ei siis sellainen liberaali jota Libera edustaa). Blogini: http://lauspalo.com

Oletko havainnut korruptiota omassa työssäsi tai vapaa-ajalla? 56% vastannut kyllä. Lähde https://korruptiontorjunta.fi/
Viikko 18 katsotuimmat ohjelmat. 1. Yle uutiset 20.30 2. Urheiluruutu 3. Kymmenen uutiset
Ranskan kuvaaja reaalipalkoista ja tuottavuudesta. Seuraa lähes 1:1 1960-1980, 1980 palkat jäävät hetkeksi jälkeen, mutta tämän jälkeen jatkavat tuottavuuskehityksen seuraamista. Lähde: https://www.researchgate.net/publication/387318640_The_rise_and_fall_of_neoliberalism_Evidences_from_an_ecological_and_regulationist_analysis_of_France_1960-2020
Kuvaaja tuottavuuden ja reaalipalkkojen kehityksestä. 1950-1970 seuraavat toisiaan käytännössä 1:1. Sen jälkeen reaalipalkat jämähtävät, ja tuottavuus jatkaa nousuaan.
Kuvankaappaus kirjasta "Keskusteluja taloudesta" jonka kirjoittajat Vartiainen ja Uschanov. Kaappauksessa Vartiainen sanoo että USA:n palkkojen ja tuottavuuden erkaantumiselle voi olla kyse mittausvirheestä, ja/tai että ilmiö on tilapäinen ja johtuu Kiinan työväestön tarjoamasta massiivisesta tarjontashokista.
Kuvaaja Julkinen velka suhteessa bkt. Kasvoi 2019-2020 suuresti (korona). Tsaantui 2021-2023. 2023 ampaisi taas sellaiseen nousuun jolle ei näy loppua.
Viivakuvaaja, alkaa vuodesta 2019. Otsikko "Asunnottomien määrä". Laskee jyrkästi vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen lähteen jyrkkään nousuun. Aleni 4600 tasosta ensin 3400 tasoon, josta ampaisi takaisin 4600 tasoon vuonna 2025.
General Government Debt (Percent of GDP). 1950-2024. 2008-2024 ajanjakso korostettu, kaikki maat kuvaajassa eli Suomi, Saksa, Ranska, Italia, USA, UK, Espanja, Portugali, kaikki alkoivat velkaantua voimakkaasti 2008 eteenpäin.
Julkinen nettovelka. Eu-maat, sisältäen työeläkelaitokset (2025). Suomi vähiten nettovelkaantunut EU-maa, Suomella nettovarallisuutta n. 50% bkt:stä. Kaikki paitsi neljä maata ovat nettovelkaantuneita.
Graafi: Kokonaisveroaste + eläkemaksut (sisältäen myös kokonaisveroasteen ulkopuoliset eläkemaksut) * Tanska 48,7% * Ruotsi 45,9% * Suomi 43,5% * Norja 43,4%
Velka suhteessa BKT (julkinen + yksityinen velka) * Norja 321% * Ruotsi 319% * Suomi 306% * Tanska 282%
Kaavion otsikko "Efektiivinen marginaaliveroaste". Alkaa 100%, jossa tasainen viiva "toimeentulotukea saavien efektiivinen marginaaliveroaste". Sitten 75% kohdilla on "Työttömyys- ja asumistukea saavien efektiivinen marginaaliveroaste". Sitten 60-50% kohdilla "Suurituloisten efektiivinen marginaaliveroaste", jossa kaksi viivaa, vanha n. 60% kohdilla oleva otsikolla "Nykyään", ja uusi 52% tasolla oleva viiva otsikolla "Jatkossa".
Kokoomuksen vaalimainos: "Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen."
Paintilla piirretyssä sarjakuvassa joku silminnähden hätääntynyt pukumies pitää radiopuhelinta kädessään, johon hän huutaa "Kaikki paskaksi!" samalla kun katsoo seinällä olevaa kaaviota kasvavasta valtion velasta.
Velka suhteessa bkt (julkinen + yksityinen velka suhteessa bkt) Norja 321% Ruotsi 319% Suomi 306% Tanska 282%
Viennin osuus BKT:stä. Vertailussa Tanska, Ruotsi, EU-keskiarvo ja Saksa. Suomessa selkeästi alhaisin osuus.
2. Suomi pyysi itse kiristystä velkojensa mittaamiseen MITÄ TAPAHTUI? Vuonna 2024 tehtiin uusi muutos. Tällöin muutettiin tapaa, jolla EU ennustaa Suomen velkaantumista. Suomen työeläkerahastot tekevät ylijäämää, jota käytetään aikanaan eläkkeiden rahoittamiseen. Eurojäsenyyden alusta alkaen työeläkejärjestelmän ylijäämä on huomioitu velkaantuneisuutta keventävänä tekijänä EU:n velkalaskelmissa. Nyt tämä ylijäämä jätettiin pois laskuista. Muutos ei vaikuta todelliseen velkamäärään, mutta heikentää Suomen ennustetta. MIKSI NÄIN KÄVI? Muutosta EU-komissiolta pyysi Suomi itse, tarkemmin sanoen valtiovarainministeriö (VM). Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20182329
Lainaus ylen artikkelista: Nyt valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kuitenkin sanoo, että ammattikoulutuksesta kannattaisi leikata. Niemelän näkemyksiä kuunnellaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa tarkkaan, koska arviot valtiontalouden säästötarpeista on tehty hänen johdollaan.
Kuvankaappaus lauspalo.com blogista. Tekstiä: Haastattelija: ”Näiden arvioiden valossa olisiko voinut ajatella, että odotusten kanssa oltaisiin hieman varovaisempia?” Lauri Kajanoja (VM): ”Jokainen voi tehdä oman arvionsa siitä, kuinka optimistinen se oletus on. Me emme olisi tehneet näin optimistista arvioita ilman näitä muita kasvun esteitä poistavia linjauksia. Nyt sitten miten se tähän tilanteeseen sopii, se on poliittinen kysymys.” Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja – Helsingin Sanomien artikkelissa ”Veronkevennyksen suurta hyötyä kuvaavassa muistiossa oli virhe, Yle paljasti – Näin VM selittää” 12.05.2025
Täysi-ikäiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia, mikä antaa heille mahdol- lisuuden velkaantua omalla päätöksellään ja rahoittaa näin opintojaan, samoin täysi-ikäisen on mahdollista rahoittaa opintojaan alaikäistä parem- min työtuloilla. Toiseksi toisen asteen opinnot suorittaneella aikuisella on lapsia olennaisesti parempi kyky arvioida koulutuksen merkitystä yleensä ja erityisesti korkeakoulutuksen hyötyjä. Kolmanneksi tutkimus on osoittanut, että yliopistokoulutus tuottaa tyypillisesti erittäin hyvän yksilöllisen rahalli- sen tuoton elinkaaren aikana. Koulutusta harkitsevalla on siten vahva kan- nustin kouluttautua.
Koulutettavien osallistumisella koulutuskustannusten kantoon luku- kausimaksun tms. kautta on myös muita etuja kuin koulutuksen kokonais- rahoituksen lisäys. Omavastuu on omiaan tehostamaan opiskelua ja myös kannustaa valitsemaan opintosuunta tavalla, joka johtaa todennäköisimmin työllistymiseen. Lukukausimaksut voivat myös parantaa korkeakoulujen kannustimia tuottaa laadukasta opetusta. Toisaalta on tärkeä välttää tilanne, jossa ihmiset eivät rohkene ottaa koulutusmenoihin liittyvää riskiä. Näin voi käydä heikoista taloudellisista oloista tuleville nuorille. Tästä syystä lukukausimaksut eivät voi olla kovin suuria. Lisäksi tarvitaan opintotukijär- jestelmän muokkausta. Yksi mahdollisuus voisi olla esimerkiksi Britannian mallin tapainen vakuutusjärjestely, joka huolehtii koulutuskuluista, mikäli henkilö ei valmistumisen jälkeen työllisty riittävän hyvällä ansiotasolla.
Koulutuspanostusten vähentämiseen on joiltain osin mahdollisuuksia oppivelvollisuusikäisten ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuk- sessa sen ohella, että aiemmin todetulla tavalla ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa peruskoulun kokonaisrahoituksen jonkinasteisen supistumi- sen. Pyrkimys korkeakoulutettujen ja etenkin yliopistokoulutuksen saanei- den osuuden nostoon edellyttää käytännössä lukio-opetuksen lisäämistä. Tämän väistämätön seuraus on samanikäisten ammatillisen koulutuksen vähentäminen.
Korkeakoulutettujen osuus 25-34-vuotiaista. Suomi OECD maiden hännillä.
Kuvankaappaus raportista: 4.2 Talouden imperatiivi: koulutusjärjestelmäkin kohtaa julkisen talouden sopeutuspaineen Suomen julkisen talouden tilanne ja kehitysnäkymät pakottavat sopeutta- maan julkista taloutta merkittävästi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sopeutustarve pelkästään seuraavalla hallituskaudella on 8–11 mrd. euroa, mikä on 6–8 % julkisista menoista. Tämä vaade ei voi olla heijastu- matta myöskään koulutuksen julkiseen rahoitukseen, koska se on 11 pro- senttia kaikista julkisista menoista.
Äärimmäisen tympääntyneen näköinen suomalainen mies. Eli normiasetus.
Kuvankaappaus blogista: Vapaus byrokratiasta Vihreät haluaa vähentää kurjistavaa byrokratiaa, ja vapauttaa julkisen sektorin työntekijät oikeasti palvelemaan ihmisiä. Tällä hetkellä ideologisista syistä yhä enemmän julkista sektoria pakotetaan ihmisten kyttäämiseen, papereiden pyörittämiseen ja rankaisemiseen heistä johtumattomista syistä. Aktiivimalli pakottaa työttömän hakemustehtailuun, ja virkailijan kyttäämään että työtön on näin myös tehnyt. Ihmisten ajaminen toimeentulotuelle pakottaa massiiviseen byrokratiaan, missä tiliotteita myöten koko elämä syynätään kuukausittain virkailijoiden toimesta. Populistioikeisto taas haluaa hukuttaa erityisesti maahanmuuttajat byrokratiaan ja kyttäämiseen, lisäämällä maahanmuuttajien toimien valvontaa, ehtoja, tarkkailua ja kansalaiskokeita ja ties mitä. Konservatiivioikeiston haluamaan kyttäämiseen ja byrokratiaan hukataan kaikkien aikaa, vapautta ja resursseja käyttää ne johonkin aidosti hyvinvointia tuottavaan. Vihreät haluavat vähemmän byrokraattisen sosiaaliturvan. Yksinkertaisen, byrokratiasta vapauttavan perustulon jossa myös lisätulojen hankkiminen työnteolla on nykyistä kannattavampaa. Perustulo vapauttaa ihmiset nykyisen sosiaaliturvan sieluasyövältä byrokratialta. Se vapauttaa sekä hakijan että julkisen sektorin työntekijöiden tästä turhasta taakasta. Näin säästyneillä resursseilla saadaan ihmisille paljon lisää vapautta ja hyvinvointia.
Screenshot of text: "Tiukka isä -metaforasta johdetussa mallissa ajatellaan että yhteiskunnan tulee perustua tiukkaan kuriin, mutta olla reilu. Reiluus tarkoittaa sitä, että jos toimit yhteiskunnan arvojen mukaisesti ja menestyt, palkintosi ovat ansaittuja ja kuuluvat juuri sinulle. Toisaalta ansaitset rangaistuksen jos mokaat, tai toimit yhteiskunnan arvoja vastaan. Tuomarina ajatellaan olevan markkinatalouden, jonka nähdään olevan epäpoliittinen ja luonnollinen. Täten he jotka pärjäävät markkinoilla ovat ansainneet siitä seuraavat palkinnot. Markkinoiden ajatellaan olevan malli, joka itsessään palkitsee oikeintoimimisesta kunhan sitä ei vain poliittisista syistä ronkita ”epäluonnolliseksi”. Toisaalta verotus ja tulonsiirrot näyttäytyvät tässä mallissa moraalittomilta: Siinä otetaan henkilöltä joka on palkintonsa ansainnut, ja annetaan palkinnot henkilöille jotka niitä eivät ole ansainneet. Tämä nähdään uhkana koko järjestyksen toimivuudelle: kannustimien nähdään muuttuvan ”oikeintekemisen” palkitsemisesta ”väärintekemisen” palkitsemiseen. Tämä malli ja siitä johdettu moraalikäsitys on yleinen Yhdysvalloissa republikaanien keskuudessa."
Maksetut työeläkkeet: 37,2 miljardia Kelan etuudet: 17,5 miljardia. Lähteet: Kela ja Eläketurvakeskus, vuoden 2025 tilastot
Ylen otsikko "Valtiontalous - Heviä kuunteleva Mr. Leikkaaja", viitaten tänään julkaistuun Ylen artikkeliin VM:n budjettipäällikön haastatteluun.
Kuvankaappaus lauspalo.com blogikirjoituksesta "Valtiovarainministeriö on merkittävä vallankäyttäjä". Kappauksen teksti alla. Tein lyhyen do and don’ts -taulukon helpottamaan VM:n työskentelyä jatkossa: Do – Tämä on ok! Tee osana laajempaa raporttia taloustieteeseen perustuva laskelma ammattikoulutuksen keston vaikutuksista kansantalouteen. Don’t – Tämä ei ole ok! Älä mene median haastatteluun kertomaan mielipidettäsi sopivasta ammattikoulun kestosta Do – Tämä on ok! Tee arvio miten erilaiset veronkorotukset vaikuttavat tulevaan talouskasvuun. Don’t – Tämä ei ole ok! Älä mene mediaan kertomaan että sopeutusta ei mielestäsi kannata tehdä veroja korottamalla.
Screenshot from Wikipedia. Text below. The Powell Doctrine states that a list of questions all have to be answered affirmatively before military action is taken by the United States: 1. Is a vital national security interest threatened? 2. Do we have a clear attainable objective? 3. Have the risks and costs been fully and frankly analyzed? 4. Have all other non-violent policy means been fully exhausted? 5. Is there a plausible exit strategy to avoid endless entanglement? 6. Have the consequences of our action been fully considered? 7. Is the action supported by the American people? 8. Do we have genuine broad international support?
Kreikan nuorisotyöttömyys, nousee räjähdysmäisesti 2008-2013, saavuttaen huipun 58,5% tasolla. Palautuu normaalitasoon vasta n. 2025.
Kreikka vs Suomi BKT. Tasaisa 2000-alkuun sakka. Sitten Kreikka kipuaa ohitse, kunnes romahtaa totaalisesti 2008-2015. Sieltä sitten koittaa kivuta takaisin, mutta edelleen Suomea jäljessä.
Kasvuenuste-ennuste vuodelle 2026. Vuoden alussa ennustan ennusteiden ennustavan n. 2% kasvua, joka sitten tasaisesti laskee, ja vuoden lopussa ennustan ennusteiden ennustavan 0% kasvua.
Mika Aaltolan twiitti 7.2.2025: "Trump-ahdistuksen lisäksi havaitsen Euroopassa toisen oireyhtymän. Trump-kateuden. Meiltä harvoin kyetään tekemään mitään edes vuosia valmistellen, saatika sitten kädenkäänteessä. Hän saa meidät näyttämään karmean hitaalta, vähemmän johtavilta/tekeviltä, enemmän puuhastelevilta."
Juhana Vartiaisen twiitti X:ssä: "Sosiaaliturvan muutosehdotusten tärkein motiivi ei kuitenkaan ole säästäminen, vaan taustalla on etiikka ja ihmiskuva: haluamme yhteiskunnan, jossa (työkykyiset) ihmiset ottavat enemmän vastuuta itsestään. Siksi veronkorotukset eivät ole niiden vaihtoehto."
Kokonaisveroaste 1975-2025. 90-luvulla nousi voimakkaasti. 2000-luvun alussa laski voimakkaasti. 2008 jälkeen nousi hieman ja sitten pysynyt samassa tasossa.
Lainaus SDP vaihtoehtobudjetista 2026: "Ylimpien marginaaliverojen nykytaso +506 M€ Veronalennusvara on viisasta ja reilua kohdentaa pieni- ja keskituloisille kulutuskysynnän tukemiseksi. SDP ei kohdentaisi suurinta veronalennusta yli 8000 €/kk ansaitseville."
Kreikan työttömyystilastot, Nousee voimakkaasi 2008 8% tasosta 28% tasoon vuonna 2014.
Kreikan ja Suomen BKT. Kreikan BKT romahti lähes puoleen 2008-2014. Sen jälkeen varovaista nousua.
Suomen lakisääteiset eläkemaksut nousivat Ruotsin ohi 1970-luvulla, ja jatkaneet eron kasvattamista siitä lähtien. Nyt Suomessa taso on n. 25%, Ruotsissa n. 17%.
Kokonaisveroaste, huipussaan 1995-2000 n 46% tasolla, sen jälkeen laskenut merkittävästi. Nyt on n. 42% tasolla.
"Näin puolueet saivat lahjoituksia" Oulussa. Kokoomus dominoi lähes 54 000€ potilla. Seuraavana keskusta n. 7000€ lahjoituksilla. Vihreät hännillä 1000€ lahjoituspotilla.
Rahoitus koostui Oulussa pitkälti omissa varoista, n. 116 000€. Yritysten tai yksityishenkilöiden tuki on n 35 000€ luokassa. Ehdokkaiden oma varallisuus siis korostuu.
Keskimääräinen rahankäyttö per valtuutettu. KD kärjessä n. 8000€ summalla. Sen jälkeen kokoomus n. 5000€. Loput ovat välillä 3000-1600€ valtuutettua kohti. Erot ovat siis puolueiden välillä moninkertaiset.
Juhana Vartiainen kirjoitus X:ssä 2024: "Sosiaaliturvan muutosehdotusten tärkein motiivi ei kuitenkaan ole säästäminen, vaan taustalla on etiikka ja ihmiskuva: haluamme yhteiskunnan, jossa (työkykyiset) ihmiset ottavat enemmän vastuuta itsestään. Siksi veronkorotukset eivät ole niiden vaihtoehto." Lähde: https://x.com/filsdeproust/status/1776505446888624557
Reaalipalkkojen kehitys 2010-2027. 2021 romahti, ja palautuu sille tasolle ehkä 2027.
Tyhjä käytävä jossa on pöytä ja pari mikkiä. Ketään ei ole paikalla.
Kaavio "Maahanmuuttajien osuus väestöstä". Ruotsi: 21,4% Norja: 18,2% Tanska: 14,2% Suomi: 9,2% Lähde: Yhdistyneet kansakunnat (YK) 2024.
Kaavio "Vanhuushuoltosuhde". Montako yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä kohden. Suomi: 37,8 Ruotsi: 33,1 Tanska: 32,5 Norja: 28,8 Lähde Eurostat. Data vuodelta 2024.
Kaavio: "Kokonaisveroaste + eläkemaksut". Mukana myös kokonaisveroasteen ulkopuoliset eläkemaksut. Tanska: 48,7% Ruotsi: 45,9% Suomi: 43,5% Norja: 43,4% Lähde Eurostat ja EU Ageing Report. Data vuodelta 2022.
Kokonaisveroasteita pohjoismaissa, eli verojen ja veroluonteisten maksujen osuus BKT:sta 2024. Tanska: 45,8% Ruotsi: 42,5% Suomi: 42,3% Norja: 40,4% Lähde: Eurostat - Main national accounts tax aggregates (2024)
Nationalistinen käsitys, missä eri sivilisaatiot ja valtiot kamppailevat toisiaan vastaan. Esim. yhdysvallat, vs eurooppa vs venäjä.
Toteutuneet talouskasvu 2010-2025. 2010-2011 n. 3% kasvua. 2016-2019 jotain keskimäärin 2% kasvua. Muina aikoina heikompaa.
Näkyy taulukko jossa Balane of the public pension system (%GDP). Tanskassa 2022 -8,2%
Lainaus VTV:n raportista: "Valtionhallinnon harjoittama paikallishallinnon runsas tukeminen myötävaikutti paikallishallinnon tulojen ja menojen tasapainottumiseen. Paikallishallinnon menot olivat ylittäneet tulot vuodesta 2000 alkaen ja alijäämä oli ollut kasvava. Vuonna 2019 alijäämä oli 3,0 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen (Tilastokeskus, 2025b). Vuonna 2020 tulot ja menot lähes tasapainottuivat johtuen erityisesti siitä, että valtio tuki paikallishallintoa yli tarpeiden. Alijäämä pysyi verrattain maltillisena vuosien 2021–2022 ajan, noin 375–821 miljoonassa eurossa, mikä vastaa noin 0,1–0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen."
Kuvaaja missä näkyy verotuksen ja bkt:n reaaliset ja nimelliset muutokset. Ei suurta eroa, pitkälti seuraavat toisiaan bkt ja verot/veroluonteiset maksut. Eli verotus isossa kuvassa ei ole käytännössä kiristynyt.
Mustavalkoinen draft, kuusi hahmoa, kaikista lähtee sama ajatuskupla (tyhjä).
Lainaus kirjasta "Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu": "Lisäksi Majanen ehdotti veroalen rahoittamiseksi sitä, että valtio "lainaisi" noin 800 miljoonaa euroa noin 24 miljardin euron Valtion eläkerahastolta (VER) tai myymällä valtion omistamia osakkeita. Lopulta VER:stä otettiin miljardi euroa, mutta kysei ei ollut lainasta, vaan rahasta, jota ei aiottu maksaa takaisin eikä sille maksettaisi korkoa.