Puistofilosofia

@puistofilosofia.fi

555 Followers 384 Following

Ikaalisissa kesäisin järjestettävä #filosofia -festivaali, jossa ajatus on vapaa kuin hiirihaukka. XVI #Puistofilosofia -viikkoa vietetään 21.-25.7.2026. puistofilosofia.fi

TIETEEN AKATEEMIKKO MARTTI KOSKENNIEMI: Oikeusvaltio ja yhteiskunta: kumpi tulee ensin? Liberaali demokratia voi huonosti. Euroopassa ja Yhdysvalloissa autoritaariset pyrkimykset ja ääriajattelu ovat kasvussa. Poliittiset puolueet koetaan etäisiksi, valtiovalta eliitin edustajaksi. Yhtäällä turvaudutaan nostalgiaan, toisaalla ihaillaan vahvoja johtajia. Uusliberaalin globalisaation vastapainoksi toivotaan valtiollisen suvereenisuuden vahvistamista. Vähemmistöjen asema kyseenalaistetaan. Vastapainoksi demokratian puolustajat vetoavat usein oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksin tärkeyteen ja asiantuntemukseen hallinnossa. Esitelmän teesinä on, ettei uhkaa demokratialle voi torjua perustuslaillisuuteen, ihmisoikeuksiin tai asiantuntemukseen (”faktantarkistukseen”) vetoamalla. Ongelmat koskevat yhteiskunnallisen elämän perusrakennetta. Mitä lopultakin on ”kansan edustaminen” maailmassa, jossa politiikkaa näyttäytyy erityisryhmien etujen ajamisena? Mitkä ovat ne periaatteet, joilla eri ihmisryhmien oikeuksia koskevien vaatimusten väliset ristiriidat tulisi sovitella? Ja ennen kaikkea – voimmeko yhä ymmärtää poliittisen yhteisön – siis vaikkapa Suomen – historialliseksi kokonaisuudeksi, jossa poliittisen toiminnan tavoitteena olisi jaetun kokemuksen pohjalta tehdä politiikkaa, jonka tavoitteena olisi luoda ”kansalle” parempi tulevaisuus? Martti Koskenniemi on suomalainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja tieteen akateemikko. Häntä pidetään yhtenä johtavista kansainvälisen oikeuden tutkijoista maailmassa. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio. Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun 1900-luvun lopulta alkaen.
Monet suomalaiset ja etenkin nuoret ovat huolissaan maailmanjärjestyksen luhistumisesta. Turvallisuus on huolenaiheena ohittanut talouden ja ilmaston. Mutta onko maailmanjärjestys luhistumassa ja sen seurauksena sotien ja konfliktien määrä kasvamassa? Klassinen kysymys kuuluu: Pitääkö olla huolissaan? Todistamme nyt jonkinlaista välitilaa, missä vanha on kuollut mutta uusi ei vielä ole syntynyt. Maailmanjärjestyksen luhistumisen pelko on joidenkin mielestä vain globaalin lännen ja pohjolan etuoikeus. Joidenkin mielestä maailmanjärjestys on ylipäätään illuusio, jossa säännöt perustuvat vain vahvimpien valtaan. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg väittää, että näin ei ole. Vaikka alueellisissa järjestyksissä on eroa, maailmanjärjestyksessä on historialista kehitystä. Kehitystä on tapahtunut aina suurten sotien ja kriisien jälkeen. Pyrkimys saada aikaan liberaali maailmanjärjestys Yhdysvaltojen johdolla on kariutunut, mutta maailmanjärjestys globaalilla tasolla on nyt heikentynyt, koska Yhdysvallat ei ole sitoutunut myöskään konservatiiviseen maailmanjärjestykseen. Voiko uusi maailmanjärjestys syntyä ilman suurvaltojen välisiä sotia ja konflikteja? Lyhyt vastaus on, että voi, vaikka välitilasta saattaakin tulla pitkäaikainen. Haasteena on valtasuhteiden fragmentoituminen sekä kollektiivisen järjen, empatian ja vastuullisuuden rapautuminen. Yhdysvaltojen ja lännen aseman suhteellinen heikentyminen ei itsessään johda maailmanjärjestyksen luhistumiseen eikä edes sen kaikkien liberaalien elementtien rapautumiseen. Sydämellisesti tervetuloa vieraaksemme Ikaalisiin, Tuomas! 😊🙏❤️❤️ Tuomas Forsberg XVI Puistofilosofia-viikolla Ikaalisten Keskuspuistossa torstaina 23.7.2026 klo 14.00.
Miltä kuulostaa Logiikan ja lohturuoan liitto? Entä, Eksistentialistinen herkkupäivä? No, tietenkin erittäin herkulliselta! Kyseessä on nimittäin Puistofilosofia-viikon festivaaliravintolan päivittäin vaihtuvien ruokalistojen otsikoita. Nami! 😍🙏❤️❤️🍽️😋 Tänä vuonna festivaaliravintola palaa vuoden tauon jälkeen puistofilosofeille niin rakkaaseen miljööseen, vanhan kauppalan Omalle Tuvalle. Kun kaikille tuttu kulttuuritalo pitää vielä sisällään XVI Puistofilosofia-viikon 21.-25.7.2026 yhden kolmesta esiintymislavasta sekä erilaisia näyttelyitä rapapalleista ja lakuttimista upeisiin kansallispukunukkekokoelmiin saakka, on kokonaisuus täydellinen. Sen kunniaksi festivaaliravintola vihitään tänä vuonna tunnetun ikaalislaisen filosofin mukaan S. Albertiksi! 😍🙏❤️❤️ Ravintolaa pyörittää Toivolansaari Campingista majoittuville puistofilosofeille tutuksi tullut yrittäjä Hanna Toivio, jonka kanssa Puistofilosofia ry:llä on ilo tehdä yhteistyötä paitsi majoituksen, nyt myös festivaaliravintolan pyörittämisen merkeissä. Kiitos, Hanna! 😊🙏❤️❤️ Oma ihana kiitoksensa verrattomalle Oma Tupa ry:lle ja sen upealle henkilöstölle, joka on vuodesta toiseen tehnyt arvokasta paikallista kulttuurityötä ja mahdollistanut lukuisat esitykset ja ravintolan pyörittämisen Puistofilosofia-viikon yhteydessä. Kiitos, Oma Tupa! 😊🙏❤️❤️ Tutustu Festivaaliravintola S. Albertin herkulliseen menuun. Nähdään XVI Puistofilosofia-viikolla 21.-25.7.2026 Omalla Tuvalla herkullisen ruoan, juoman ja filosofian harrastamisen merkeissä! 😊🙏❤️❤️
Lauri Lahikainen (FT) on ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija sekä Tampereen yliopiston demokratiatutkimusverkoston aktiivi.
Saara Särmä (YTT) on feministi, akateeminen sekatyöläinen ja yhteiskunnallinen keskustelija, joka on työskennellyt tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on laajasti kiinnostunut yhteiskunnasta, ihmisistä ja maailmasta – silloin kun ei ole uupunut, kyyninen ja masentunut. Saaraa inspiroi lempeys, rohkeus ja kaikenlaiset inhimillisyyden pilkahdukset ja hän uskoo vakaasti, että parempi maailma on mahdollinen.
Suvivirsi, ydinaseet, turvavyö… Edelliset käsitteet nostattavat monella tunteet pintaan ja soveltuvat näin ollen erinomaisesti provokaatiodialogeiksi turvallisuudesta. Sokraattinen dialogi taipuu erinomaisesti provokaatiodialogin metodiksi. Keskustelun kulusta on kiinni, kuinka monta aihetta ehditään käsitellä, mainitut kolme ovat esimerkkejä. Samoin osallistujista riippuu, muodostuuko keskusteluista enemmän dialogeja vai debatteja. Alkuperäiset sokraattiset dialogit olivat kumpaakin. Ennen kaikkea ne olivat dialektiikan taidon (kreik. dialektike tekhne) eli, ajattelu- ja keskustelutaidon harjoittamista asettamalla ideoita ja kantoja vastakkain. Sokrates haastoi keskustelukumppaneitaan ajattelemaan kyseenalaistamalla heidän ennakkokäsityksiään ja toimien näin provosoivana paarmana. Paarmana XVI Puistofilosofia-viikolla 21.-25.7.2026 toimii filosofi Tuukka Tomperi, niin & näin -lehden perustajajäseniä ja edelleen aktiivinen toimituslainen. Hän on Suomessa edistänyt mm. filosofianopetusta ja lasten ja nuorten kanssa filosofoimista sekä kriittistä pedagogiikkaa. Tomperi työskentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa, Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuskonsortiossa DELIBERATE, jossa tutkitaan deliberatiivisen demokratiakasvatuksen mahdollisuuksia ja muotoja. Sydämellisesti tervetuloa vieraaksemme Ikaalisiin, Tuukka! 😊🙏❤️❤️
Severi Hämäri iltakeskusteluissa ravintola Häkärässä lauantai-iltana.
Aristoteles ja Minervan pöllö...
Alkuasetelma keskustelujen aluksi Kolarin kirjastossa.
Vahva demokratia on toimivan ja oikeudenmukaisen kansalaisyhteiskunnan varmin tae. Kun kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, he ovat myös aktiivisia kansalaisyhteiskunnan jäseniä. Aiheen merkityksestä keskusteltiin kesän 2025 Puistofilosofia-viikolla ja aihetta on syytä käsitellä myös turvallisuusnäkökulmasta kesän XVI Puistofilosofia-viikolla 21.-25.7.2026. Demokratiasta puhutaan usein instituutioiden kautta, kysymyksenä vaaleista ja parlamenteista. Pohjimmiltaan demokratiassa on kuitenkin kysymys tasa-arvoisen poliittisen osallisuuden kulttuurista – joka toki tarvitsee instituutioita tuekseen. Maailman kulkiessa kovaa vauhtia autoritäärisempään suuntaan on tarpeen kysyä, mikä demokratian hiipuessa itse asiassa muuttuu? Miten tuon muutoksen huomaa ympärillään, ja miten demokratian kulttuuria voitaisiin vahvistaa? Näitä kysymyksiä pohditaan yhdessä filosofi ja yhteiskuntatieteilijä Teppo Eskelisen kanssa. Tepon esitys ammentaa sekä yhteiskuntateoriasta että eri maissa tehdyistä havainnoista. Tavoitteena on tutkia puhetilan ja instituutioiden suhdetta sekä demokratian arjessa havaittavia ilmenemismuotoja. Teppo Eskelinen toimii yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti demokratiaa ja poliittista taloutta Suomessa ja maailmalla, sekä yhteiskunnallisen kehityksen ja muutoksen problematiikkaa. Sydämellisesti tervetuloa vieraaksemme Ikaalisiin, Teppo! 😊🙏❤️❤️
Maalaus: Äiti nukkuvan lapsen vuoteen vieressä (Alexandra Frosterus-Såltin,1862). Kansallisgalleria / Ateneumin taidekokoelma.
Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskuksen tutkijat XVI Puistofilosofia-viikolla Ikaalisissa ovat Mikko Puumala (vas.), Olivia Mörck, Helena Siipi, Jenna Aarnio, ja Piia Vinnari.